Mitä pidemmälle päivät käy, mä toivon Et ikuista tää onni on

Lauantaina me käydään valokuvaliikkeessä ottamassa Sisusta ja Joulupukista kuvia, jotta saamme joulukortteja. Ensi viikolla sitten me menemme Ouluun lääkärille, ja minulla on terapia.
Perjantaina Yleltä tullaan koekuvaamaan meitä ensi vuonna tulevaan Teiniäidit ohjelmaan.
Ääääk, vähän jännittää. En tiiä yhtään miten Sisu tai kukaan reagoi.
Ylivieska on niin pieni paikka että...
Huomenna pitäisi soitella sossuun ja vuokra-asunnoille että irtisanon sen kämpän.
Varasin myös ehkäisyneuvolaan ajan, ja ensi kuulle sain sinne ajan.

Mun on pakko täälläkin hehkuttaa.
Oon tosi ilonen siitä että Sisun isä on alkanut ottamaan enemmän vastuuta.
 Esim. Eilen hän heräsi Sisun kanssa(...no okei oli se melko vaikeeta, mutta silti heräsi!) aamulla että sain nukuttua, illalla nukutti Sisun ja yöllä kävi tekemässä maitoja.
Joistakin nämä on pieniä asioita, mutta minulle isoja, helpottavia asioita!
Ja koko ajan ollaan menossa parempaan suuntaan....Toivottavasti.
Osaan nykyään arvostaa niitä pieniäkin asioita.
Oon alkanu voimaan henkisesti paljon paremmin.
Jaksaminen on ollut koetuksella, ja perjantaina olin jo sitä mieltä että nyt on pakko päästä hoitoon.
Mutta lauantaina tuli ihme parantuminen ja pitkästä aikaan jaksoin hymyillä jopa ilman syytäkin.
Noh, ainakin ensi viikolla pääsee purkamaan tunteita terapiaan.. Ihanaa..
Vähän kyllä ahistaa mutta.
 En tiiä jotenkin vaan on pitkään tuntunut kaikki todella raskalta ja vaikealta.
En oo vaan saanut käsitellä raskautta ja tätä kaikkea tarpeeksi.
Mulle on sattunu niin paljon, niin vähässä aikaa.
Oon myös ajatellut mennä käymään jossai äitiryhmissä täällä. Enkait mä mitään menetä?
Inhottavaa ajatella että ei oikein oo muita äitikavereita ku sisko, ja täällä netissä juttelen joittenkin teiniäitien kanssa. Ihanaa ois tutustua, mutta eipä täällä päin hirveesti teiniäitejä oo.
Mä toivon niin että tää masennus paranee, ja jaksan hymyillä vielä.
Mutta jos mun mieliala pahenee vieläki, mä meen hoitoon, mun on pakko Sisun takia.
En halua että Sisu tai kukaan joutuu kärsimään mun pahasta olosta. Enkä mä halua puhua siitä sen enempää.
Jos joku ois vaan päivän mun paikalla, ja tajuais mun kaikki tunteet ja ajatukset.
Sen kuinka taistelen joka päivä että jaksan. Paitsi nyt on ollut parempia päiviä.. Mutta silti, sitä ennen päivät on ollut kamalaa taistelua..
En halua angstata, en halua sääliä, en ymmärrystä. Koska haluan olla vahva. Ja oon vahva.
Haluan vaan että joku on vieressä, lähellä. Halaa, ja pysyy. On hiljaa jos haluan puhua, ja halaa jos tarviin sitä. Antaa mulle 110% luottamuksen.
En varmaan ikinä halua puhua, en kertoa mikä on mun pahan olon takana.
Kenenkään ei tarvi ikinä tietää mistä tää kaikki johtuu. Se on mun omaa syytä. Ja ite kärsin siitä. Ei muut.
Ei Sisu, ei äiti, ei isä, ei Sisun iskä, ei kukaan. Mä vaan.
En vaan luota keneenkään.
Sisu on tuonu iloa mun elämään, ja toivon että se on mun vieressä aina.
Osaan olla ilonen ja nauraa. Eikö se riitä? Ja osaaan pyytää apua, ja tiedän millon tarviin hoitoa.
Koska en halua ikinä että Sisu kärsii mun takia. En ikinä.
http://www.youtube.com/watch?v=gVppceNO7uE

Palaan kotiin päin sankan savun seasta

On vastaantulijoita, on kuoppa kadussa

On puinen asema, on tehdas suljettu

Pidän kädet puuskassa, piilossa tuulelta

Jos en tietäis että siellä oot, en jatkais

En katsettani maasta sais

Pimeän tultua mä puristan sun kättäs

Oothan tässä vielä huomenna

Sä sanot loppuun lauseet, jotka aloitan

Ja keräät talteen palaset kun hajoan

Niin oothan tässä vielä huomenna

Sä oothan tässä vielä huomenna

Voisin kuunnella nauruasi soivaa

Kunnes sulaa ikijää tai yö on pysyvää

Kun raakkuu varikset ja syvälle käy multa

Tiedän jossain onnistuin, kun sinuun takerruin

Mitä pidemmälle päivät käy, mä toivon

Et ikuista tää onni on

Pimeän tultua mä puristan sun kättäs

Oothan tässä vielä huomenna

Sä sanot loppuun lauseet, jotka aloitan

Ja keräät talteen palaset kun hajoan

Niin oothan tässä vielä huomenna

Sä oothan tässä vielä huomenna

Sama liike joka lehdet puihin saa

Pienen lapsen kävelemään opettaa

Linnut kylmän ajaks pois vie lämpimään

Meidät toisillemme toi

Meidät toisillemme toi

Pimeän tultua mä puristan sun kättäs

Oothan tässä vielä huomenna

Sä sanot loppuun lauseet, jotka aloitan

Ja keräät talteen palaset kun hajoan

Niin oothan tässä vielä huomenna

Sä oothan tässä vielä huomenna

Oothan tässä vielä huomenna

http://www.youtube.com/watch?v=PeJAZE721OI

Sisua.

Ollaan lisätty Sisun soseen sekaan pariin kertaan sitä kukkakaalia, parsakaalia, ja tänään bataattia ja kesäkurpitsaa.
Kukkakaalista ja parsakaalista Sisu ei oikein tykännyt. Mutta jatketaan maisteluja vielä.
Sisu syö hyvin ja paaljon kerrallaan. Ihan oikeesti, se on varmaankin alkanut tankkailemaan.
Monesti saattaa perunaporkkanasosetta mennä n. yksi sose purkillinen + mitä muuta siihen on sekoitettuna + jälkkäri!
Jälkkäriksi saa päärynä&mangoa, tai Banaania, tai paratiisisosetta, tai pelkkää päärynää.
Välipalalla Sisu syö myös näitä makuja. Sitten vielä maitoa aina välillä.
Yöt on alkanut menemään paremmin, ei ole enään niin levotonta.
Paitsi Sisulla kutisee iho vielä niin paljon että välillä se tuottaa levottomuutta, mutta... Ihan hyvin silti :-)
Sisu on oppinut menemään eteenpäin.
Mahallaan nostellaan myös jo pyllyä ylös päin, ja yritetään kontata.
Ei varmaankaan kauaa mene että mies konttailee ympäriinsä.
Selällään maatessaan Sisu yrittää nostaa itseään istumaan. Sitterissä ei enään pysytä kun noustaan istumaan tai yritetään kääntyä.
Yöt nukutaan massullaan. Kaikki mahdollinen mitä saa käsiinsä menee suuhun.
Sisu on alkanut vähän vierastamaan. Yleensä Sisu ei vierasta mutta nyt sitten tänään vähän vierasti.

Kukkakaalia

Elikkä kukkakaalia on lisätty Sisu pojan ruokaan.
Tänään maisteltiin ensimmäistä kertaa, ja Sisusta ei oikein ottanut selvää tykkäsikö vaiko ei. Saapa nähdä miten lähtee maistumaan kun aikaa menee eteenpäin.
Jälkkäriksi Sisu on saanut mangoa, tai paratiisisosetta.
 Tänään kävin kaupasta ostamassa mangoa,paratiisi ja päärynä mangososetta jälkkäriksi ja välipalaksi. Vähän harmittaa kun ostin valmiina,muttamutta.. Suurimman osan teen kumminkin itse.
Ollaan myös parina aamuna ja iltana juotu velliä. Mutta kaupan vellit ei varmaankaan passaa Sisulle.
Sillä näppyjä tuli enemmän ja puklailu alkoi. Jos loppukuusta menemme Ouluun lääkärille kysyn että mikä neuvoksi.

Viime yö oli kyllä todella levoton. Sisua kutitti joka puolelle ja koko ajan kääntyiltiin ja vaikka mitä..
Toivottavasti tänään ei niin pahasti kun tänään ei olla otettu velliä.
Tänään myös tuli viestiä että Sisun heijastin paketti on saapunut,mutten kerennyt hakemaan sitä.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Oikeesti mua on alkanu niin tympimään se että joillekkin äideille (iästä riippumatta) valitetaan siitä, että sä koko ajan oot menossa. Jos vaikka menisikin harvempi päivä kuussa, 'vapaalle'.
En ymmärrä miksi äideillä ei saisi olla muuta elämää kun lapsi.
 Miksi me ei saataisi oikeasti tehdä/ajatella muutakuin lastamme? Sehän on ihan selvä FAKTA että vaikka menisimme ja olisimme kuukaudessa sen PARI PÄIVÄÄ vapaalla,ei tarkoita sitä ettemmekö rakastaisi lastamme/lapsiamme.
Inhottavaa. Menkääpä te 'lapsettomat' vaikkapa kuukaudeksi lapsen kanssa vaikka kuukaudeksi neljän seinän sisälle ilman kavereita tai mitään muuta sosiaalista elämää muutakuin lapsi. Tulisitteko hulluksi?
Ja jos me koko ajan istuttaisi kotona käet ristissä,ilman omaa  aikaa se vaikuttaisi meidän henkiseen hyvinvointiin, ja taas äidin henkinen hyvinvoiti vaikuttaa taas lapseen ja lapsen hoitamiseen.
Jos me masennumme, kuinka jaksamme hoitaa lapsiamme?  Jokainen äiti tarvitsee sen jonkun hetken itselleen ja ystävilleen. Oli sitten nuori,vanha,yksinhuoltaja, tai yhteishuoltaja.
Mikä tämä juttu on että jos on lapsi niin ei saisi olla omaa aikaa? En oikeasti ymmärrä.
Vaikka onkin lapsi elämässä,ei tarkoita sitä että koko elämän pitäisi olla vaan lasta.
Olkaa ihan mitä mieltä tykkäätte mutta tää on mun mielipide ja oikeasti alkaa jo napsuun päässä kun jotkut tulee vinkumaan tai inisemään siitä että Miksi sun pitää nyt lähtee minnekkään ku sulla on lapsi, ja miks sun sitä ja tätä kun sulla on LAPSI.
Voi luoja, toivottavasti joku päivä tajuutte kuin pässejä oikeesti ootte. Muistelkaa sitten,kun ite ootte äitejä tai isiä että mitä ootte muille valittanu kun itse haluatte lapsi vapaata.
Onhan se päivän selvä asia että omaa lasta tulee ikävä kun se on poissa. Ja ei se lapsi siitä kärsi vaikka se on erossa äidistään. Päinvastoin, se on vaaan positiivista.
Lapsi kun huomaa äitinsä olevan iloinen ja pirteä niin se tietää kaiken olevan hyvin ja mitään hätää ei ole.
Lapset niin tajuavat ja pystyvät lukemaan vanhempansa mielialan, ja se kärsii itse siitä jos äiti voi huonosti.
Ei musta tää kohtelu oo oikein meitä äitejä kohtaan. Meki ollaan vaan ihmisiä.

Älkää valittako tää on edelleenki mun mielipide.

kaverille ja itelle!

http://www.youtube.com/watch?v=uU9mtUxv8jo

vaikka maailma on kylmä, ja meille vihainen

http://www.youtube.com/watch?v=PT9L2HV518w

Hyvää isänpäivää!
Tää päivä meni ihan kotona ollessa, ja ootellessa Sisua. Sisu oli isänsä luona yötä.
Mulla tää päivä ei oikee eronnu muista, paitsi iskä sai kortteja ja lahjoja. Kakkua ja muita herkkuja.

Perjantaina käytiin Sisun iskän luona. Sinne tuli niitten jotain lapsia ja sukulaisia viettämään isänpäivää.
Sieltä sitten tultiin tänne meijän äitin luokse.
Lauantaina sitten Sisu lähti isänsä luokse, ja mä istuin pari tuntia kotona ja lähdin sitten kaverin luokse.
Podin kotona taas sitä 'paska äiti' fiilistä. Koska ku Sisu lähti tuli kamala ikävä, ja tunne että en mä tarvi tämmöstä aikaa, ja ku en osaa nauttii siitä vaikka pitäis. Ajattelin vaan että mussa on vikaa kun en osaa nauttii omasta ajasta. No kumminki fiilis koheni kun menin kaverin luokse.. Ilta meni sitten siiellä.... :)
http://www.youtube.com/watch?v=ISl0mROsWXA

Jepjep. Oon tässä yrittäny katella itelle kenkiä. Mutta en löyä mistään! Mikään ei kelpaa ja kaikissa on vikaa. Olisko kellään ehottaa mitään nettisivua jossa olisi kenkiä? Ajattelin lähennä korkokenkä saappaita. Ei mitään kiilakorkoa, mä en vaan tykkää semmosista.
Pitäs muutenki päästä shoppaileen mulle ja Sisulle vaatteita..


Apua kohta on jouluki!!! Kauheesti alkanu tulee ikkunoihin jouluvaloja ja yms koristeita.
Ollaanko teillä alettu jo koristelee ikkunoita ja kotia?
En tiiä yhtään mitä mä teen jouluaaton kans. Se stressaa mua. En vaan tiiä yksinkertasesti. Koska Sisun pitää kumminkin käydä isänsä luona.. Vaikeeta..

Tiistaina meillä on painokontrolli, ja keskiviikkona mulla terapia. Joten silloin varmaan seuraavaa postausta..
Tämmönen turha postaus... älkää antako sen haitata :)

Ja elämä on helppoo silloin kun on joku, josta pitää kii

Hyvää Perjantai-iltaa kaikki lukiat.

Varmasti tositositosi moni nuori on tällä hetkellä menossa kylällä/kavereilla ja ym. Mutta minäpä istun onnellisesti lämpimän peiton alla.

Tänään oon känynt sosiaalitoimistossa, ja Nivalassa työpaikkahaastattelussa Sol:lla. Toivottavasti nyt saisin jotain työtä sitä kautta. Hygieniapassi täytyy hommata, ja otan selvää missä/millon voisin sen hommata.
Olisi ihan kivaa saada töitä, sillä oon melko yksinäinen välillä, ja ymmärtäähän sen, kun lapsi tulee elämään. Mua se ei haittaa, mutta olisi tosi MAHTAVAA olla tekemisissä ihmisten kanssa, ja vähän tienata samalla.

En ole uskaltautunut käymään Ylivieskan äiti ryhmissä. Jotenkin vaan inhottaa mennä sinne, kun kumminkin joittenkin 'täydellisten' äitijen katseet ovat kamalia. En kyllä välitä, mutta ei se ole kivaakaan. Ensimmäisen kerran kun neuvolassa kävin, sain yhdeltä äidiltä semmoset silmänpyöritykset ja paska äiti haukunnat, että ei sen jälkeen ole ollut innostusta.

Puhuttiin tänään Sisun mummun(Sisun iskän äiti) kanssa että kävisimme Oulussa uudestaan lääkärillä. Sillä Sisun iho on täynnä näppylöitä ja ne kutittaa Sisua tosi paljon. Rasvaa ollaan niihin saatu, mutta näppyjä tulee ja tulee. Haluan tietää syyn. Onko se tästä maitojen vaihtumisesta vai jostain muusta.

Sisulle oon tilannut vaunuihin heijastinsuojuksen, vai mikä sen nimi nyt ikinä olikaan. Koska nyt tällä hetkellä Sisun vaunut muistuttaa joulukuusta, koska olen laittanut niihin heijastimia että varmasti autoilijat huomaavat. Turvallisuutta ennen kaikkea.
Itkuhälytin pitäisi hommata, koska se olisi tosi kätevä. Sisu tykkää pihalla nukkua(niinkuin varmaan kaikki muutkin lapset..) niin olisi helpompaa jos olisi itkuhälytin ettei tarvisi koko ajan rampata katsomassa nukkuuko vai eikö, ja saisi tehtyä muita hommia. Siivota ja ym.

mutta eipä mulla kummempia.. Hauskaa perjantai-illan jatkoa kaikille ! : )
ps. kuvia ei nyt valitettavasti ole. 

Heijastimet !

Hei kaikki äidit!

Onko olemassa vaunuihin minkäänlaisia heijastin suojustinta?
Sisun vaunuihin olen etsimässä. Heijastimia olen laittanut, mutta minusta olisi kätevin semmoinen heijastin suojustin, melkein kuin meillä heijastinliivit. Vinkkejä?

Sinä oot se,mihin loppuu kohtuus,mistä alkaa huulluus,järjetön rakkaus

Miksi se uskoo

Miksi se toivoo

 Miksi se kärsii 

Mutta kestää

 Miksi se vain riuhtoo

 Miksei se irtoo

 Miksi se kärsii 

Mutta kestää
 Miksei sitä hengiltä saa




Asiat on taas mennyt parempaan suuntaan. 
Mä pääsin muuttaan takasin kotiin Sisun kans.
Oon tosi onnellinen.
Enään ei tarvitse olla Sisun kanssa 'yksin'.
Askeleen parempaan suuntaan olen mennyt henkisessä hyvinvoinnissani,
ja sen on Sisukin huomanut. Että äiti on nyt enemmän iloinen.
Pikkuhiljaa muutan tavaroitani. Päivä kerrallaan.
Vihdoin saan huokaista. 
Yksi ongelmista on pois.
Oon taas kotona <3.

Sisu on eilen ja tänään saanut välipalaksi päärynää. Se tykkää siitä tosi paljon, ja onhan se oikeesti paremman makuista mitä porkkana tai peruna. Ihan mielellään se sitä syö.
Porkkanan ja perunan se nykyään pärskäyttää ulos, ja aina kamalan sotkusta hommaa tuo meidän syöminen.
Huomiseksi jätin Oulun lääkärille soittopyynnön, ja kysyn velleistä.

Eilen illalla Sisu kävi ensimmäistä kertaa hetken saunassa. Tykkäsi hirveästi, ja uni selvästikin maistui.
Sen jälkeen kun Sisu oppi kääntymään, yöt on ollut melkoista tappelua.
Koska Sisu kääntyy jopa unissaankin ja sitten se ei haluakkaan olla mahallaan, ja se säikähtää kun ollaankin massullaan.
Inhottavaa, eräskin yö se heräili tunnin välein. ääh. Vaikeeta,
kun ei ole tottunut tommoiseen, sillä yleensä se nukkuu yöt hyvin.
Mutta viime yö oli unelmaa, sillä se nukkui jälleen hyvin.

Eilen illalla kävimme myös Sisun iskän kanssa oulaskankaalla. Sillä varpaaseni särki todella kovasti ja en kestänyt sitä.
Toissa yö oli kamala, varvasta särki, ja oikeasti jos olisi ollut saha lähettyvillä olisin sahannut jalkani irti. No okei, en ehkä, mutta mun tunne oli semmonen.. Ja vieläpä kun Sisu heräili..!
No en ala yksityiskohtia kertomaan, mutta se sattui aivan jäääääääääääääääääätävän paljon.
Ne leikkasi kynttäni ihon sisältä. Laittoivat myös neljä puudutusta. Itkuhan mulla pääsi koska kävi tosi kipeää.
Onneksi Sisun iskä oli mukana, en tiedä miten olisin pärjännyt ilman häntä.. Tai hänen kättä, jota puristin :D
Antibioottikuuri on nyt viikon ajan. Sitten kun varvas on parantunut, niin lääkärille aikaa ja pitää leikata
tosta kynnen vierestä ihoa irti, ettei tule enää vastaavaa.
Aijai, voin vain kuvitella, kuinka paljon se käy.

Mutta tällästä tällä kertaa, lähen nukkumaan..Öitä : )

Ylpeä mamma !

Sisu tuli tänään kotiin koska voin jo paljon paremmin.

Lääkäri aika minulla olisi ollut eilen, mutta PARISTA sattuneesta syystä en ehtinyt sinne... Jalka huutaa hoosiannaa, ja tosi vaikeeta on astua tolla jalalla.

No kotiin tullessa Sisu nukkui, ja heräsi melkein saman tien. Juteltua, halailtua ja pussailtua me sitten menimme leikkimään, ja kappas! Sisu kääntyi selältä mahalleen, ihan omin voimin. Ensimmäisellä kerralla tuli itkua sillä säikähdettiin että mitenkäs tässä nyt näin kävi.. Ja ilmeistä päätellen ei ollut varmaa kumpi oli yllättyneempi. Oon tosi ylpee, ja tätä ollaan odotettu !

Suunnittelin että maanantaina, alan Sisun päivän ensimmäiseen soseeseen (porkkana) maissia tai kukkakaalia. Kumpaa suosittelette? Tai onko jotain muuta mitä kannattaisi sekoittaa porkkanan mukaan? Perunaahan me sekoitetaan iltapäivä ruokaan.

Sitten ensi viikolla olisi tarkoitus aloittaa välipalat. Velleistä en vielä tiedä, pitää ensin soittaa lääkärille ja kysyä. Toivon, että näillä Sisusen paino lähtisi nousuun !

Ooon tositosi onnellinen ja ilonen !

Haluaisin nyt puhua tästä 'yksin asumisesta', tarkoitan nyt että täällä on vain minä+Sisu.
Musta tuntuu välillä tositosi yksinäiseltä. Vaikka juu, Sisun kanssahan vietän päivät ja näin. Mutta oon kumminkin aika paljon tottunut siihen että on ihmisiä ympärillä ja ei ole hiljaista.
Itsehän mä tein sen valinnan että asun yksin, mutta nyt tuntuu että haluisin takas kotiin. Musta ois niin kiva asuu vielä kotona äitin luona. Mutta oishan se vähän outoo ku mulla on kumminkin Sisu, mutta silti. Mahdotonta tämä valinta minulla on.... Kaipaan tosi paljon kotiin, mutta tiiän että mulla ei oo enää sitä mahollisuutta.. Moni nuori varmasti haluis muuttaa pois kotoo vanhempien luota, ja niin mäki halusin. Mutta todellisuudessa tää on tosi yksinäistä, ja välillä säikähdän sitä että oon yksin( tai no Sisun kans mutta...)
Onhan tässä paljon positiivistakin. Saa itse päättää missä on mitäkin, ja muutenkin on paikka missä olla rauhassa Sisun kanssa.
Mutta välillä vaan on tosi rankkaa.. Aika surullista, että jouduin näin nopeeta pois mun vanhempien luota. En kadu Sisua, vaan mun valintaa muuttaa pois. Mutta pitäs jatkaa vaan eteenpäin ja unohtaa tommoset ajatukset, mutta kait mulla on siihen kaipuuseen oikeus? Mä tarviin vanhempia, ja rakkauden tunteen.
Lapsen isän luokse, mulla ja Sisulla on aina avoimet ovet. Onneksi, on edes joku paikka minne mennä.. Pakoon yksinäisyyttä ja kaikkia ajatuksia. Siellä on yksi ihminen joka minua kuuntelee, ja saa minulle tunteen että oon yhtä tärkeä mitä muutki. Sisun mummu.

http://www.youtube.com/watch?v=k-ImCpNqbJw





Vähän sekava postaus. On ylpeyttä, iloa, surua.
Toivoisin vaan, että oisi ees yksi ihminen joka voisi halaa mua ja sanoo että kaikki vielä järjestyy ja mä tuun henkisesti voimaan paremmin. Muutakin kuin Sisun mummu.
Onhan se melko kurjaa, kun hän on ainoa jolle voin puhua melkein mistä vain. Monella mun ikäisellä on joku kaveri jolle puhua kaikki. Mutta mulla ei. Onhan mulla pari, mutta ei ne ymmärrä. Ei ne ymmärrä mun ajatuksia. Joku jolla on lapsi voisi ymmärtää mutta en menisi sitäkään lupaamaan.
Oon yleensä ilonen ja energinen, mutta sisältä oon aivan turta ja loppu. Tää syksy on mun mielelle kaikista kamalinta aikaa.
Kahden viikon päästä olisi terapia mutta sekin tuottaa enemmän vain stressiä. Koska pelottaa ettei siitä ole hyötyä ja se ei ymmärrä mua. Ehkä oon epävarma itestäni, tai mun ajatuksista?
Yleensä mun mielipiteitä/tunteita ei oo osattu arvostaa ja oikeestaa ees kuunneltu. Mun tahdolla ei yleensä oo ollu mitään merkitystä. Välillä tuntuu, että oon myös kaikkee muuta saanut paitsi rakkautta. Mua itseä, ja mun ajatuksia kohtaan.
Oon sinääsä melko ylpee itestäni, ja arvostan itteeni. Koska oon tässä 16vuoden aikana jo kokenut niin paljon hyvää ja pahaa ja kaikesta oon selvinnyt, vaikka monesti oon ajatellut että eii... En jaksa.
Toivoisin sitä vaan muualtaki ku pelkästään iteltäni. Oon tosi ylpee siitä, ku oon saanu noin ihanan pojan, oon kantanu sen mun mahassa rakkaudella ja kasvatan sitä myös rakkaudella. Opetan Sisua rakastamaan itseä ja muita. Sekin että oon näin nuorena ottanut suuren vastuun, on mun mielestä tosi hienoo.

Tiedän myös etten ole täydellinen, eikä kukaan muukaan ole.
Haluan vaan rakkautta. Jos joskus mua joku kehuu oon onnenikukkuoilla. Koska sitä tapahtuu harva päivä. Tiedän että mussa on paljon väärääki, ja välillä saatan olla pahempi ku *elvetin piru. Mutta en mä tarkota sitä. Jotku ihmiset tekee mut vaan hulluksi ja vihaseksi.






Anteeksi näin surullinen loppu tälle postaukselle. Mutta musta on ihanaa purkaa edes jonnekin mun ajatuksia ja tunteita.
Sisu on kumminkin yksi asia mikä saa mut unohtamaan kaiken muun *askan, ja hymyilemään.
Oon tosi onnellinen siitä, että mulla on tommoinen ihanuus mun elämässä. Oikeestaan, millään muulla ei mun elämässä oo enää mitään merkitystä. Sisu on mulle kaikki. Se on tärkein, ja rakkain.
Rakastan vaan sitä yli kaiken♥

hiusta.

Elikkä hiuspostausta ois tiedossa.

Mulle hiukset on nykyään melko tärkee juttu. Yritän hoitaa niitä parempaan kuntoon ja että ne vaan näyttäs hyvälle. Toki on niitä päiviä ku ei yksinkertasesti jaksa mitään tehdä niille ja jätän ne joko nutturalle, tai auki vaan. Yleensä kumminkin kotona ollessa pidän kiinni, ettei vaan mun hiuksia löytyis ympäriämpäri asuntoa, ja ettei menis Sisun suuhun. Ennen en myöskään hiuksiin panostanu yhtään mut nykyään sit enemmän.

Yleensä mun hiukset on ollut melko helppohoitoset. Ala-asteella mulla oli jossakin vaiheessa hiuksit tosi pitkät, oli alaselkään  asti. Sitten kutosella sain hyvän idean ja leikkasin ihan lyhyeksi... hyi... Jälkeenpäi harmittaa, koska ne oli niin pitkät mutta on mulla tosi hyvin parissa vuodessa kasvanu ne takasi. Onneksi.

Eli mun ihan  oikee väri hiuksissa on semmonen kullanruskee/blondi. Sitten joskus ala-asteela mulle laitettiin ekaks tummempia raitoja, ja sitten aloin värjäilemään ruskeeksi. Sitten mulla oli punaset jossain vaiheessa, ja sitten taas normi vaaleenruskeet. Sitten ylä-asteel värjäsin vissii mustaksi tai tummanruskeeksi, ja siitä asti mulla on ollu joko tummanruskeet tai mustat. No nyt vähän aikaa sitten ( taino oon kyllä aina unelmoinu blondeista.) aloin vaalentamaan. Näihin on nyt laitettuna, 6 värinpoistoa,(kaksi pakettia aina yhdellä värikerralla, koska yksi paketti ei riitä.) Sitten parit normivärit. 

ennen

jälkeen.

Yleensä suoristan mun hiukset, mutta joskus ne on myös kiharalla. Mulle se on sama ja se, mutta tykkään kyllä enemmän suorista, ja yleensä mulla ei oo aikaa kiharruttaa. Koska mulla on niin paksut hiukset. 

En tykkää myöskään käyttää lakkaa, tai muotovaahtoa mun hiuksiin, tai mitään geelejä yms. En vaan tiiä, ei ne oo sillai ikinä napannu.. (paitsi joskus seiskalla, ja kasilla, ku oli niin teinipissis :D)

Enemmän tykkään käyttää hiuspuuteria, ja joillaki saan tuuhennettuu hiukset hyvin niillä. Nyt mulla kotona ei oo sitä, mutta joku päivä käyn kaupasta ostamassa. 

Ennen myös kävin melkein JOKA kuukausi kampaamossa, mutta nyt en oo vissii...moneen kuukauteen :D Yleensä joku mun tutuista leikkaa mun hiukset. En yleensä muutenkaa leikkaa muutaku latvat ja vähän siistin.

Värjään ite nykyään hiukset, tai sit jos jollain on aikaa niin joku muu.

Monesti saatan pestä joka päivä hiuksia, mutta välillä pidän taukoo, etten pese pariin päivään. Välillä käyn joka toinen hiustenpesussa.

Laitan tähän loppuun kuvia tuotteista joitan käytän. Selostan myös niistä vähän.

Tämän tuotteen tilasin hairstoresta. Ja tämä tuli eilen postissa. Joten eilen käytin ekan kerran, joten en osaa tuotteesta sen enempää sanoa. Ihan hyvältä kumminkin vaikutti.

Tämä Proteiini Shampoo, on mielestä tosi ihana.
Tulee ihanan pehmeät, ja hyvän tuntoiset hiukset. Tyytyväinen oon tuotteeseen.
Suosittelen.

Split end repair. Tähän tuotteeseen minulla on hoitoaine myös.
Ensin kun näin tuotteen mainoksen ajattelin että pyhpah, ei tuo toimi.
No kumminkin päätin testata, ja yllätyin. Sillä parin päivän käytön jälkeen, hiukseni olivat vähän paremmassa kunnossa, ja kaksihaarasia ei näkynyt niin hyvin.
Tätäkin tuotetta suosittelen. Tätä saa myös normaaleista kaupoista, ja hintakaan ei ole mitenkään paha mielestäni.

Bed Head.
Heidän tuotteita en ennen ole käyttänyt.
Tämä tuote kosteuttaa ja korjaa. En ole pahemmin käyttänyt, pari kertaa.
Kyllä tämä kosteuttaa, mutta en tiedä. Ei oikein napannut. Parempia tuotteita olen nähnyt, kokenut, ja kokeillutkin.

Fudge hopeashampoo.
Tykkään, ja tosi paljon. Tulee ihanan tuntoiset hiukset, ja kiiltävät.
Tämä on tujua, joten joka toinen/kolmas päivä voi käyttää.
Suosittelen. Saa kampaamoista, ja ei ollut hirveän kallis.

TRESemmé hoitoaine.
Tämä on paras hoitoaine. Korjaa,kiillottaa, vahvistaa.
Yksinkertaisesti paras.
Ei myöskään kovinkaan kallis, normaalista kaupasta saa.

TRESemmé shampoo.
Kuuluu tuohon ylempään hoitoaineeseen. Tätä käytän harvemmin, mutta ihan hyvä on.

Tässä sitten kokonaisuudessa kaikki, shampoot/hoitoaineet/hiuskylpy, ym.

Sitten nämä muut.

FORME.
Muotoiluneste. Tuuheuttaa, kiilottaa.
Tykkään tosi paljon laitan melkein aina ennen suoristusta ja jälkeen.
Tulee pehmeät ja tuuuuuuuheat hiukset.
Poistaa sähköisyyden, ja käy lämpösuojaksi hiuksille.
Ostin kirpparilta, joten en tiedä missä ja paljon maksavat oikeasti.
Tykkään.

I ♥ FOUR REASONS.
Hopeasuihke.
Mmmm'm en paljoa osaa sanoa koska olen tosi vähän aikaa käyttänyt.

Colormask.
Pari kertaa olen tätä hiuksiini laittanut.
En oikeen osaa sanoa mitään, ihan OK tuote.

Straight.

Tämä tuli myös eilisessä hairstoren paketissa.

Ensiksi epäilin tuotetta.
Tänään kun sitä käytin, niin tykkään tositosi paljon.
Siis tuli tosi kiiltävät hiukset, ja ihanan tuoksuset ja näköset.
Tykkään ihan kamalasti, ja SUOSITTELEN.

Suoristin.

Tässä kuvassa hiuksilleni en ole tehnyt mitään, en harjannut, en yhtikäs mitään.

Kahdessa ylemmässä olen suoristanut, ja laittanut Straight ja hopeasuihketta hiuksiini.
Haluisin pidemmät hiukset, ja toivon todella että ne kasvaa.
Pidennyksiä olen suunnitellut sitten ku hiukseni ovat blondit. Kokonaan.-

Olkaapa hyvät. :)

Tulehdusta, kuumetta, flunssaa.

viime yö oli jotain maailman kamalinta.
Illalla voin vielä todella hyvin, siis no kurkkukipeenä, nenä tukossa ja pääkipeenä, muttei kummiskaa kuumetta. Laitoin sitten illalla nukkumaan, ja heräsin joskus yhden aikaa ja mittasin kuumeen ja se näytti 38 astetta, siitä tunnin(vähän alle, tai yli..) päästä heräsin ja mittasin taas ja kuumemittari näytti jo 38,9. Siitä taas tunnin päästä heräsin ja se näytti jo vähän päälle 39, ja sitten 5-6 aikoihin kun mittasin niin tuli 39,9!
Huhhhuh sitä oloa... Särkylääkettä naamariin, ja nukkumaan. No Sisuhan heräili kans siinä välissä kun miesulla nenä tukossa, ja itkua tuli pariin otteeseen. Aamulla sitten olin lähellä kuolemaa joten soitin Sisun mummulle että tulla hakemaan Sisu pois, sillä nyt olen todella huonossa kunnossa, ja Sisun on parempi sielä.
No kuumetta ei sitten ole tänään enää niin paljoa ollut, mutta siinä 38 paikkeilla ollaan seilailtu. Olo on melko kamala, en todellakaan tykkää. Mutta kuumeiluun tiedän syyn. Sillä minulla on vasemman puoleisen pottuvarpaan kynsi kasvanut ihon sisään, ja se on ihan kamalan näkönen ja luultavasti tulehtunut. Veikkaanpa että tämä on syy kuumeiluun. Mutta nuha, ja kurkkukipu on ihan perus flunssaa. Toivottavasti parannutaan Sisun kans yhessä nopeesti. Huomenna soitan tk:hon ja varaan ajan. On mulla ennenkin ollut tota, mutta samantien olen hakenut antibioottia, mutta nyt jotenkin olen sivuuttanut tämän ja olettanut että se paranee itsestään...joopajoo.. Inhottavaa, en yhtään tykkää, hyihyi.

Äsken kumminkin lapsen isä käytti minua kärkkäiselllä ja prisamssa ostamassa suklaata ja kokista....Koska teki hirveesti mieli :D Ja minä ihanatohelo unohdin avaimet sisälle :) Ulkona aloin miettimään että joo, mulla on lompakko...puhelin..avaimet... VOI =#%(#=#¤(U¤&&¤ . Voi sitä tunnetta ku tajusin että avaimet jäi sisälle.
Oon koko päivän vaan levännyt, ja sivuuttanut kaikki perusrutiinit, kun Sisu on mummulassa. Joten tämäkin tuli sitten unohdettua. No kumminkin, ainakin sain suklaata. Sisu on ainakin huomiseen hoidossa, sillä tärkeintähän tässä on se että minä olen hyvässä kunnossa ja pystyn huolehtimaan Sisusta. En kyllä uskalla hoitaa Sisua kauheassa kuumehuurussa, jotenkin vaan pelottava ajatus. Kauhee ikävä kyllä Sisua on.... Aina välillä tulee semmonen tunne että missä Sisu. Jokainen pieni äänikin saa ajattelemaan että Sisu sitä Sisu tätä. Kai se on vaan joku äidinvaisto? Tai semmonen. Toivottavasti tuo varvas, ja tää flunssa paranee meillä, ja päästään takaisin kiinni päivärytmiin.
Jepjep, oon tässä päivän aikana miettinyt kaikenlaista maan ja taivaan väliltä. Ja oon päättänyt tehdä yhden jutun, niin pian kun on mahdollista. Luulen että tämä on minulle sekä Sisulle hyväksi. Mutta siitä sitten enempää, kun tämä toteutuu :) Mutta nyt särkylääkettä naamaan, ja peitto korviin. Moimoi :)