Tunteiden vuoristoradassa?

Tänään minulla oli kontrolli oulaisissa. Katsoimme käyrät, ja katsottiin kaikki mitat ja ym.
Pissani oli puhdas, minulta oli lähtenyt 1kilo, verenpaine oli ok. Minä voin kaikin puolin ihan hyvin.
Vauvan painoarvio tänään oli vain 2,8kg, ja viime käynnillä (n.2viikkoa sitten) painoarvio oli 2,7.
Joten lääkäri totesi, että 'muuten käynnistäisimme tänään synnytyksen mutta kohdunsuu on vielä niin epäkypsä, että odotetaan viikko, ja tule sitten ensi viikolla takaisin ja jospa me sitten käynnisteltäisiin, koska vauvakaan ei näytä enään kovin kasvavan ! ' Olin niin innoissani, että melkein alkoin siinä itkemään. Sitten kun lähdimme tajusin vasta, että tämähän on viimeinen viikonloppu ennen vauvan tuloa, ja kaikki todellisuus iski yhtä äkkiä. Tunteet on niin sekaisin. On niin paljon sekavia tunteita, enimmäkseen minua jännittää, mutta toisaalta pelottaa. Jo viikon päästä sylissäni voi olla tuo pikkuinen, jota olen odottanut viimeiset 9kk !!
Uskomaton tunne. Toisaalta taas kauhistuttava. En malta odottaa että näen lapseni !
Itkettää ihan hirveästi sillä tunteet on niin sekaisin, ja en voi uskoa tätä. Tää kaikki on niin jännää ja ihanaa !
Hymy korvissa, mutta kyyneleet silmissä. Ihanaa, jännää, pelottavaa, uskomatonta!!!!!!!!!!!!!!!!

Juhannuksen vietän ihan rauhallisesti, varmaankin kämpillä ja äitin luona. Ei ole mitään erikoisempia suunnitelmia. Saunassa haluan käydä, ja ihan varmasti käynkin. Tänään vähän myöhemmin sisko tuo pikku prinsessan tänne hoitoon. Sitten ajattelin käydä tänään vielä ostamassa vähän kämpille ruokaa jussiksi ja ym.
Mahtavaa jussia kaikille ! Pitäkää housut jalassa, ja järki päässä ;)