Elämä jatkuu.

Tänään oli sossu palaveri ja neuvola.
Sossu palaverista, en voi kertoa mitään. Mutta sen voin sanoa, että siellä oltiin ihmeissään ja shokeeraantuneita. Päälle päin hyvältä näyttävä suhde, onkin sisältä ollut yhtä helvettiä.
Ainakin vauvan syntymän jälkeen minun luona käy perhetyöntekijä 2kertaa viikossa, ja perheneuvolasta yksi nainen silloin tällöin.
Sossujen kanssa pidetään vielä erikseen lapsen synnyttyä palaveria kaikesta jatkosta..

Neuvolassa kaikki oli hyvin myös. Pissa oli puhdas, verenpaine ok. Vauvan sydänäänet olivat hyvät ja vauva voi kaikinpuolin tosi hyvin.
Ihme kyllä, itselläkin on jo vähän parempi olo tuosta juhannuksesta. Elämä jatkuu. Onneksi on ihmisiä ympärille joille puhua, mutta mielellään mä itse tunteeni ja ajatukseni ihan yksikseni selvitän. Toki itkua on ollut vielä, koska onhan tämä kaikki silti niin uskomatonta mutta ainakin tiedän tehneeni oikean päätöksen.
Aika parantaa haavat, ainakin toivon niin. Tällä hetkellä minusta tuntuu sille, että en halua enään koskaan seurustella tai rakastua. Mutta toivon, että kaikki miehet eivät todellakaan ole tuollaisia. Ja onhan niitä miehiä tässä maailmassa! Moni on sanonut, että tulen saamaan monta kertaa paljon paremmankin miehen ja monelle kyllä kelpaankin, vaikka minun on annettu olettaa että kukaan ei minua halua.
Ihanaa, kun vauva on pian täällä ja saan ajatukseni muualle. Ja tulen pärjäämään lapsen kanssa ihan kahdestaan, ilman ketään kusipäätä siinä ympärillä :)

3päivää enää !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!