perjantai 14. syyskuuta 2012

SE TUNNE

......ku vauva nukkuu, ja oma aika alkaa. Sitä omaa aikaa arvostaa nykyään niin paljon. Toki en kadu hetkeäkään vauvan kanssa, enkä sitä että ei ole niin paljon omaa aikaa. Mulla on kyllä mahdollisuus saada sitä, heti vain kun haluan ja sitä tarvitsen.
Päivä meni ihan normaalisti, paria asiaa lukuunottamatta. Whatever siitä.
Sisu oli viime yön mummulassa. Joten aamupäivällä se tuli takaisin kotia. Leikittiin,syötiin, ja vaiheltiin vaippoja, ym. Äiti soitti jossain vaiheessa, että tulee tänne pikkusiskoni kanssa, katsomaan Sisua että saan käytyä kaupassa. Viiden aikaa Sisu laittoi päikkäreille, ja nukkui kaksi tuntia vaunuissa parvekkeella. Kun viimesen kerran kävin katsomassa,nukkuuko se vai ei, niin otin sen sisälle sillä hänellä oli vähän kylmä, ja sisällä hän nukkui puoli tuntia. Ulkona tänään tuuli ja satoi, ja oli melko kylmä. Mutta laitoin Sisulle aika paljon vaatettakin kun laitoin sen ulos nukkumaan. Ja vielä paksun viltin päälle. Mutta onhan Sisu vielä pieni, joten pienet on myös omat 'lämpövarat'. Ajattelin että malttaakohan Sisu laittaa yöunille, kun hän heräsi. Mutta hetken juttelimme ja leikimme. Sitten menimme vaihtamaan vaipan ja yökkärin. Sitten vielä hetki juteltiin ja syötiin ja sen jälkeen Sisu nukahti. Tuolla se pikkunen nyt nukkuu.

Nyt siis omaa aikaa, ja en tiiä yhtään mitä tekisin. Istuisinko koneen, vai telkkarin ääressä, vai menisinkö nukkumaan? Väsytä mua ei yhtään. Arvostan omaa aikaa, mutta sitten tulee vastaan tekemisen puute. Oishan mulla tosiaanki tekemistä, nimittäin siivota. Mutta en millään haluaisi alkaa meluamaan, ja herättää vauvaa.
Ehkä pyhitän tän illan itelleni ja facebookille :D

Ensi viikolla meillä on menoja sinne ja tänne. Maanantaina tapaan yhden naisen joka auttaa minua tulevaisuuden suunnittelussa, töiden etsimisessä ja opiskelujen suunnittelussa. Mieli on siis vaihtunut kokista, lähihoitajaksi ja siitä sitten sosionomiksi. Saapa nähä vaihtuuko vielä mieli moneen kertaan, tuuliviiri ihminen kun olen. 'haluan yhtä ja sitten toista' Sitten on maanantaina zumbaa,tiistaina jumppaa, ja keskiviikkona taas zumbaa, ja torstaina meillä on sossupalaveri. Ensi viikonloppuna Sisu menee todennäköisesti isälleen. Meidän pitäisi vielä kerran käydä lastenvalvojalla sopimassa tapaamisista,elareista, ja huoltajuudesta. Tällä hetkellä minulla on siis yksinhuoltajuus. Saapa nähä.

Hui kauhia, ku huomasin että syksykin on tavallaan jo pikkuhiljaa tullu. Illat on niin pimeitä ja kylmiä! Iltasin tuolla ulkona sais oikeesti olla jo toppatakki, ku tonne oikeesti JÄÄÄTYY!

Raskaus aikana kun kerroin siitä että minulla on 'himo' kokikseen, niiin se ei ole hiipunut yhtään minnekkään. Nyt ollaan siis koukussa kokikseen ihan täydellisesti. Jos kokista en saa, niin päätä alkaa särkemään. Ihan kamalaa, en ikinä arvannu että näinki voi oikeesti käyä, ku kaikki on aina puhu että viinaan,tupakkaan ja ym jää koukkuun:D
Okeei.. No eiköhän tässä ollu taas yks postaus, tosiaan ei mikään niin kiinnostava, mutta kumminkin. Moimoooi! Pitäkää hauska viikonloppu! Meki pidetään Sisun kans ;)

2 kommenttia:

  1. kiva tää sun blogis, mutta olis mukavampi lukea jos laittaisit joka kohtaan sisusta hän tai se, ettet sekottelis:) en yritä ilkeillä, sun blogis on muuten tosi kivasti kirjoitettu ja postaukset mukavan pitkiä!

    VastaaPoista
  2. Kannattaa miettiä tuota lähihoitajaa ja sosionomia tarkkaan.. Se on rankkaa työtä henkisesti/fyysisesti eikä koulutuskaan kaikista helpoin teoria mielessä ole.. En toki halua masentaa, mutta olen itse lähihoitaja ja tiedän monta ihmistä jotka on joutuneet lopettamaan koulun kesken kun ei pää kestänyt alaa.. Tosin ala kyllä antaa paljon takaisinkin. (:

    VastaaPoista