Ihanaa kaaosta.

Hei kaikki lukijat!

Kirjottelen nyt vähän, sillä sisu on yöunilla, joten on vähän omaa aikaa.
Meillä menee ihan hyvin, sisu on oppinut jo aika paljon uusia asioita. Kuten kiljumaan ja näyttämään kieltä. Pari päivää sitten, se piti kädessään itse purulelua. Juu u , pakko jo antaa sille puruleluja jyrsittäväksi koska sitä on alkanut kutittamaan ikeniin kamalasti. Nyrkit menee suuhun, kuola valuu, tuttia ei enää kunnolla ees imetä vaan sitäkin järsitään ja kutitellaan ikeniä. Kyljelleen se osaa jo tosi hienosti kääntyä, ja koko ajan yrittää mahalleen mennä. Niskaa pidellään jo monta minuuttia tosi hienosti pystyssä. Myös monia vaatteita, on käynyt jo pieneksi.

Itsekin voin ihan hyvin olosuhteisiin nähden. Vieläkin on monista asiosta epävarmuutta ilmassa. Pelottavaa, kun ei tiedä. Asiasta en voi puhua enempää sillä se on melko henkilökohtainen mulle ja lapsen isälle.
Ja kerron nyt asian joka minua on vaivannut jo jonkun aikaa, ja pelottaa minua. Olen löytänyt kainalostani todella epäilyttävän patin, ja samanlaista pattia en ole löytäny toisesta kainalosta. Lääkärissä pitäisi käydä, mutta en tiedä mistä kerään rohkeutta siihen.. Yritän vain koko ajan 'unohtaa' ja sulkea asian mielestäni. Ja en edes tiedä minne soittaa, mitä sanoa.. Pelottaa niin kamalasti, sillä monella läheiselllä on ollut syöpä. Sekin pelottaa, että miten selviän.. Mutta onhan mulla kokemusta tämmösistä vaikeuksista.. Ehkä raskauden jälkeen, oon oppinut ymmärtämään kaikkea paremmin..

Maanantaina minulla alkaa zumba, ja se on kaksi kertaa viikossa, ja tiistaisin on jumppa. Olen tosi onnellinen että pääsen taas zumbaamaan, sillä mielestäni se on todella hauskaa. Ennen raskautta harrastin sitä.

Loppu kuusta olisi tarkoitus käydä torniossa. Sillä pitäisi Ikeaan päästä ostoksille. Pitäisi ostaa valaisimia, kattiloita, pyyhkeitä, lakanoita, ymymymymymymymym.. Tosi pitkä lista.

Oon monesti tässä miettinyt, että mitä olisi tapahtunut jos olisin lähtenyt sinne 'ensikotiin' asumaan. Sillä katsoin erästä ohjelmaa jossa oli teiniäiti, ja juuri samallatavalla kuin minullekkin, he lupailivat kaikenlaista että saan elää rauhassa vauvan kanssa ja ym, mutta todellisuudessa se ei ollutkaan sitä. Itse aloin itkemään sillä aloin miettimään, kuinka pitkä, raskas, vaikea ja hankala raskaus mulla on ollut. Kaikki se mitä jouduin käymään läpi. Se että piti kasvaa niin vähässä ajassa aikuiseksi, huolehtivaksi vanhemmaksi, äidiksi. Ajatusmaailma joutuu kartoittamaan uudelleen, ne asiat mistä ennen on valittanut tuntuu todella pieneltä siihen verrattuna mitä ongelmia ja vaikeuksia nyt on. Elämä on niin hankalaa mutta samalla niin kaunista ja ihanaa, arkea ja ihania rutiineja.
Monet sanovat että menetän paljon lapsen takia, mielestäni en. Sillä kun olen 18, vauva on vasta 2vuotias. Joten kerkeän tehdä paljon asioita sitten kun sisu on kasvanut, ja sitä paitsi saan nytkin aikaa tosi hyvin, joten ongelmaa ei ole. Ja en tiedä, olisiko se sitten muka niin hienoa mennä miten tykkää, ja kumminkin siinäkin ehtisi semmoista pysyvää elämälleen. Minulla on yksi pysyvä asia elämssäni, sisu. Meijän elämä on ihanaa kaaosta, ja vaikeuksia tulee päiväpäivältä enemmän. Mutta niistäkin on pakko selvitä.

Meillä on käynyt perhetyöntekijä kerran viikossa, mun ja vauvan kotiinpaluusta asti. Ja todennäköisesti se ens kuussa loppuu. Alussa se tuntui todella oudolta ja välillä vähän ärsyttävältäkin. Mutta nyt kun miettii, en haluaisi että se loppuu. Sillä on ihanaa että tämän kanssa voi puhua mistä vain ilman tuomitsemista. Hän auttaa todella paljon.

On ollu myös tosi ihanaa, kun (esim.facebookissa) tuntemattomat ihmiset tulee puhumaan, kyselemään meidän arjesta ja kehumaan. Tulee todella ihana olo. Moni on myös tullut juttelemaan ja avautumaan omista asioistaan, mikä on hyvä asia, ei huono. On tosi ihanaa että muhun jotkut edes luottaa ja uskaltaa tulla juttelemaan ja kyselemään vaikeimmistakin asioista.

Minun syntymäpäivänäni on Sisulla 3kk:n neuvola. kirjoittelen kun kerkeän, ja toki kirjoitan lisää tietoa, jos ensi viikolla uskaltautuisin käymään lääkärillä.. Riippuu tietenkin siitä minkälaiset uutiset on ja tietenkin tarviin aikaa sulatella asiaa, oli uutiset hyvät tai huonot.. Sitä odotellessa..