Luottamus.

Niinpä, luottamuksesta on todellaki puutetta täällä. Luottamus on ollut tässä jonkun aikaa melkoisena puheenaiheena. En luota enään ihmisiin yhtään. En kehenkään, korkeintaan omaan äitiini ja siskoihini, koska tiedän ettei heiltä leviä mikään. Tällä hetkellä tuntuu, ettei minua huvita olla kenenkään kanssa missään tekemisissä kun kaikki tuntuu olevan tosi kaksinaamaisia ihan kaikille.. Itsekin oon pettäny monesti monenkin ihmisen luottamuksen, ja en tiiä yhtään, että miksi. En tiiä löytyykö siitä kenelläkään mitään järkevää selitystä, että miksi pettää jonkun luottamuksen. Ärsyttää myös, jos luottamus petetään turhan monesti, kukaan ei uskalla enää puhua asioista kenellekkään eikä luota ikinä kehenkään.. Parempi tästä eteenpäin pitää henkilökohtaiset asiat omana tietona, eikä kenellekkään sanoa vaikka kuinka kaikki sanoisi että : ' lupaan etten kerro ikinä kellekkään, voit luottaa muhun 100% '


Noo ja mitäs muuta.. No asumisasiat painaa myös mieltäni tosi paljon. Sillä mieleni on todellakin muuttunut ensikodin suhteen, enkä enään tiedä mitä tehdä. Tuntuu myös ettei ketään kiinnosta seisoa tukenani tai edes auttaa ja neuvoa mitä tehdä. Minulla on niin paljon kysymyksiä mutta niin vähän vastauksia..
Huomenna käyn tutustumassa sinne 'ensikodille'.. Aijon kyllä kysyä asiat heiltä todella suoraan ja puhua asiat selväksi, ja jos muutan sinne teen heille selväksi mitä minä haluan. Mutta jos asuminen siellä minusta tuntuu huonolta idealta, joudun asumaan varmaankin kotona... Kämppää en tule varmaankaan saamaan..
Olisi todella ihanaa jos kaikki olisi nyt jo 100% selvää missä asun.. Joutuu koko ajan odottelemaan kauhulla ja pelkäämään koko ajan, että suunnitelmat muuttuu liikaa ja kaiken joutuu aloittamaan alusta.. Tai sitten kun olen jotain suunnitellut, tulen pettymään.. Ja en todellakaan haluaisi alkaa muuttamaan kun viimeisilläni olen.. Haluaisin vain levätä ja kerätä voimia tulevaan varten, mutta mitenpä levätä kun koko ajan on kamala stressi kaikesta?!?!?!?
Kokeitakin minulle on ensi viikolla sovittuna, Ruotsin valtakunnallinen ja Kotitalouden valtakunnallinen.
Selkäänkin sattuu, ja päätä särkee aivan jumalattomasti.. Pitää vain kestää, ja kyllä minä uskon, että kaikki tulee vielä menemään hyvin ja asiat kyllä selviää. Toivottavasti.
Ainakin sen tiedän etten tule jäämään taivasalle lapsen kanssa, onhan minulla paikka täällä kotonakin jos muuta ei ole.. Pitäkää peukkuja ja toivokaa parasta että kaikki järjestyisi pian..